Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 23.07.2019

Ilmastouutisia

HUS haluaa kierrättää sairaalamuovit


27.06.2019 08:30

Sairaaloissa syntyy paljon muovijätettä, valtaosa leikkaussaleissa. Sekajätteeseen laittamisen sijaan HUS pyrkii saamaan sairaalatarvikkeiden pakkausmuovit kierrätykseen.

HUSin yhteensä 163 leikkaussalissa käytettävä tarvikevalikoima eri erikoisaloille on suuri, samoin niistä syntyvä pakkausmuovin määrä. Runsaimmin muovia kertyy tukielinkirurgian leikkaussaleista, kun leikkauksissa käytettävät tarvikkeet on ruuveja myöten pakattu steriilisti yksittäin. HUSin muovijätteestä pääosa on peräisin sairaanhoidon prosesseista. Sairaalamuoveihin kuuluvat esimerkiksi käsidesi-, pesuaine-, suolaliuos- ja ravintoliuospullot.

Sairaalatarvikkeiden pakkausmateriaaleissa käytettäviä muovilaatuja ei voi laittaa kotitalouksille tutun elintarvikemuovin sekaan. Kun elintarvikemuovi lajitellaan jätteenkäsittelylaitoksella koneellisesti muovilaaduittain, ei vastaavaa erottelua ole tarjolla sairaalamuoveille. Tarkka muovinlajittelu on tehtävä jo sairaalassa.

– Vastuullisena toimijana HUS haluaa olla kehittämässä muovien kiertotaloutta. Muovinkierrätys pienentää ympäristökuormitusta ja samalla vähenee tarve valmistaa luonnonvaroista uutta muovia, kertoo ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta HUSin Ympäristökeskuksesta.

Pilotointi alkoi Peijaksesta


Leikkaussalimuovien keräystä alettiin pilotoida Peijaksen sairaalan K-leikkausosastolla kolme vuotta sitten, kun erikoismuovien käsittely jätteenkäsittelylaitoksella tuli mahdolliseksi.

– Muovin kierrätys ja ympäristöasiat on koettu osastolla tärkeiksi. Idea muovin lajitteluun lähti osaston ympäristövastaavilta, kertoo osastonhoitaja Maria Pulkkinen.

Leikkausosastolla muovit lajitellaan kolmeen eri astiaan: yhteen astiaan PET-muovi 01, toiseen astiaan PE-LD-muovi 04 ja kolmanteen astiaan PE-HD-muovi 02 ja PP-muovi 05.

– Muovin lajittelu lähti leikkausosastolla hyvin käyntiin, vaikka aluksi meillä oli hankaluuksia miettiä mikä muovi kuuluu mihinkin. Merkinnät joissakin pakkauksissa olivat epäselviä tai puutteellisia ja jouduimme tekemään paljon selvitystyötä. Nyt lajittelu sujuu jo ongelmitta, kertoo osaston ympäristövastaavana toimiva sairaanhoitaja Helena Juselius.

Peijaksen sairaalan leikkausosastolla sairaalamuovia kerättiin viime vuonna noin 4 500 kiloa.

Kierrätyksessä vielä kehitettävää


HUSissa elintarvikemuovin keräystä tehdään taukotiloista ja potilaskeittiöistä jo laajamittaisesti, mutta sairaalamuovien kierrätys on vähäisempää. Sen mahdollisuuksia ja muovimääriä kuitenkin selvitetään aktiivisesti ja pilotointeja lisätään. Vuoden 2019 alussa sairaalamuovien 02 ja 05 keräys käynnistettiin Meilahden sairaala-alueella ja 04-muovin keräys on juuri alkamassa Hyvinkään sairaala-alueella.

Haasteena sairaalamuovin lajittelussa on paljon tilaa vievä prosessi, kun jokaiselle muovilaadulle on oltava omat isot keräysastiat niin osastoilla kuin sairaaloiden jäteasemilla. Eri muovilaaduille tarvitaan lisäksi erilliset paalaimet, joilla muovijäte litistetään noin 250 kg:n kokoisiksi paaleiksi kuljetusta varten.

– Hyötykäyttöön kerätyn muovimäärän kasvaessa kierrätys tuottaa ekologisen hyödyn lisäksi HUSille myös taloudellista hyötyä, kun muovi on poissa sekajätteestä, jonka jätemaksu on jätelajeista korkein, Virta kertoo.

Prosesseja ja yhteistyötä kehitetään eri toimijoiden kanssa ja seurataan avoimin silmin muovinkierrätyksen kehitystä. Toiveissa on muovijätteen vastaanottajien ja kierrätysmahdollisuuksien lisääntyminen sekä sairaalamuovipakkausten kehittyminen helpommin kierrätettäviksi. Suurilla hankintavolyymeillään HUSin on mahdollista vaikuttaa markkinoihin edellyttämällä tuottajilta vastuullisia vaihtoehtoja. Globaalisti muovimarkkinoilla on jo kehityspainetta.

HUS/CO2-raportti

Bookmark and Share






25


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska