|
|||
|
|||
|
|
HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle viime vuonna
20.01.2014 12:38
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2013 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella on yhteensä 127 kierrätyspistettä.
Helsinki sai uudet pisteet Riskutien ja Linnanherrantien bussipysäkin läheisyyteen Vartioharjuun, Piikintien ja Koulumestarintien parkkipaikalle Pakilaan sekä Riihenkulmaan Vanha Helsingintielle Malmille. Espoon uudet pisteet löytyvät Juvankartanontie 33:sta Juvankartanosta sekä Riihiniityntien ja Pitkäjärventien risteysalueelta Jupperista. Tapiolaan Itätuulenkujalle valmistui uusi kierrätyspiste tammikuussa 2014.
Espoossa on yhteensä 36 kierrätyspisteitä, Vantaalla 37, Helsingissä 42, Kirkkonummella 10 ja Kauniaisissa 2. Kierrätyspisteissä kerätään lasipurkkeja, paperia, pahvi- ja kartonkipakkauksia kuten maito- ja mehupurkkeja, pienmetallia ja käyttökelpoisia vaatteita. Kierrätyspisteisiin saa viedä ainoastaan niissä kerättäviä jätteitä. Muuta jätettä kierrätyspisteiden astioihin tai niiden läheisyyteen ei saa laittaa.
HSY:llä on myös yksittäisiä lasinkeräysastioita eri puolella pääkaupunkiseutua. Ne poistetaan helmikuun aikana, koska HSY aloitti lasin ja metallin keräyksen vähintään 20 asunnon kiinteistöissä syksyllä 2013.
Vastuu kierrätyspisteistä siirtyy pakkausten valmistajille ja pakkaajille
HSY on rakentanut kierrätyspisteverkostoa pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle vuodesta 2005 lähtien. Jätelain mukaan velvoite järjestää kotitalouksien pakkausjätteen kierrätyspisteet siirtyy vuodesta 2016 alkaen pakkausten tuottajille eli tuotteiden valmistajille ja pakkaajille. HSY vastaa toistaiseksi kierrätyspisteverkoston suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.
Keräyspisteet tarkkoine osoitteineen löytyvät karttahausta osoitteesta hsy.fi/kierratyspiste.
CO2-raportti
|
|
Lisätietoa
Keräyspisteet tarkkoine osoitteineen
47
   |
17.01.2019
Ilmansuojeluohjelmaa kommentoimalla voi vaikuttaa tulevaisuuden ilmanlaatuun
15.01.2019
Ilmastonmuutos lisää puutiaisaivokuumeen riskiä
14.01.2019
Tays Keskussairaalan energiankäyttö hiilidioksidipäästötöntä ensimmäisenä isona sairaalana
10.01.2019
”Jos sinulla on paljon CO2-päästöjä, on se hyvä paikka tehdä rahaa”
09.01.2019
Rajaliikenteen ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta parannetaan
Suomen ja Venäjän yhteistyöllä
07.01.2019
Hesburger luopuu muovipilleistä
03.01.2019
Kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista
02.01.2019
EU:n ympäristöministerit sopivat ensimmäistä kertaa raskaiden ajoneuvojen päästövähennystavoitteista
31.12.2018
Päästökaupan huutokauppatulot ennätyskorkealla - jatkossa huutokaupattava päästöoikeusmäärä vähenee
28.12.2018
Nurmon Bioenergia Oy:lle energiatukea biokaasulaitoksen rakentamiseen
27.12.2018
Selvitys: Ekologinen kompensaatio tarvitsee tukevan sääntelypohjan
23.12.2018
Rauhaisaa joulua!
21.12.2018
Kertakäyttömuoveja koskevasta lakiesityksestä sopu
21.12.2018
Tuore arvio Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta tiedeyhteisön mittavan ponnistuksen tulos
21.12.2018
Pariisin ilmastosopimukselle neuvoteltiin vahvat säännöt
19.12.2018
Hesburger haastaa pohtimaan ilmastovalintoja
18.12.2018
Pääministeri Sipilä: Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvaa kokoaan suuremmaksi ilmastotoimijaksi
17.12.2018
Sellutehtaan hukkavirtoja hyödyntävä kasvihuone voitti Metsäteollisuuden innovaatiokilpailun
 | Marja Järvelä: Kuluttajista ilmastokansalaisiksi |
 | Ilkka Savolainen: Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää |
 | Antti Mäkelä: Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa? |
 | Sanna Kopra: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? |
 | Pinja Sipari: Ilmastokasvatusta opettajille |
 | Anne Tolvanen: Terve luonto osaksi maankäyttöä |
 | Ilkka Savolainen, Sanna Syri: Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää? |
 | Mikko Alestalo: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan |
 | Eemeli Tsupari, CO2Esto: Lehmän lannalla liikenteeseen |
 | Unto Eskelinen: Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä |
|
¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
| Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
  |
