Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.03.2021

Ilmastouutisia

HIISI-hanke: Lisätoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla 2035-tavoitteen saavuttamiseksi


19.02.2021 07:37

Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.

Kuva: CLF

Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Näin todetaan HIISI-hankkeen alustavissa tuloksissa, joita esiteltiin 16.2.2021 VTT:n koordinoiman hankkeen sidosryhmätilaisuudessa.

HIISI-hankkeen sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin alustavia analyysejä energia- ja kansantalouden sekä eri päästösektoreiden kehityksistä nykytoimin, eli niin sanotussa WEM (With Existing Measures) -skenaariossa.

Alustavien tulosten mukaan lisätoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla. WEM-skenaarion laskemat täsmentyvät helmi-maaliskuun aikana, jolloin valmistuvat myös arviot maankäyttösektorin ja metsänielujen kehityksistä. Kevään aikana laaditaan myös vaikutusarviot tarvittavista lisätoimista WAM-skenaariossa (With Additional Measures -skenaario).

– Hiisi-hanke antaa vahvan tietopohjan ilmasto- ja energiapolitiikan kattavalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiatyön seuraavassa vaiheessa konkretisoidaan politiikkatoimia matkalla kohti ilmastoneutraalia taloutta. Johtoajatuksena on kustannustehokkaiden ja myös Suomen hiilikädenjälkeä kasvattavien keinojen löytäminen, totesi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen tilaisuuden avauspuheenvuorossa.

HIISI-hanke on valtioneuvoston rahoittama tutkimushanke, jota toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Pellervon taloustutkimus.

HIISI-hanke (Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset) palvelee kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmistelun tutkimus- ja selvitystarpeita. Sen tuloksia käytetään myös Euroopan komissiolle toimitettavan integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman laadinnassa.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.

Strategiaa valmistellaan valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi hyödynnetään laajasti ministeriöiden alaisten virastojen asiantuntemusta.

Ympäristöministeriön koordinoima ilmastolakiin perustuva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden (taakanjakosektori) päästöjen vähentämiseksi. Siihen lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut. Myös tämä suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska