Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 24.03.2019

Ilmastovinkit

HCFC-kylmäainekielto lähestyy, ohjeita kiinteistöjen omistajille


08.01.2014 17:05

1.1.2015 lukien mitään HCFC-kylmäaineita ei saa enää käyttää kylmälaitteiden huollossa. Suomen ympäristökeskus on lähettänyt asiasta muistutuskirjeen mm. päivittäistavarakaupalle, sairaanhoitopiireille ja suurille kiinteistöyhtiöille.

Otsoniasetuksessa ((EY) N:o 1005/2009) on asetettu aikataulu HCFC-yhdisteistä luopumiselle:

- Uusien aineiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien.

- Vuoden 2014 loppuun asti vanhojen HCFC-laitteiden huollossa on sallittua käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä.
Tällöin on voitava todistaa, että käytetty aine on kierrätettyä tai regeneroitua.

- Vuoden 2014 jälkeen HCFC-yhdisteiden käyttö laitteiden huollossa on kokonaan kielletty.

HCFC-yhdisteet, kuten hyvin yleisesti ilmastointilaitteissakin käytetty R-22-kylmäaine, ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niillä on myös otsonikerrosta tuhoavaa vaikutusta.

Tarkista kiinteistösi kylmälaitteet

Jos et vielä ole varautunut tulevaan kieltoon, toimi seuraavasti:

1. Kartoita kiinteistösi kylmälaitteet - onko HCFC-aineita vielä käytössä?

Merkintä laitteen sisältämästä kylmäaineesta löytyy laitteen yhteydestä tai tiedon saa laitetta huoltavalta huoltoyhtiöltä.

2. Päätä, mitä kullekin laitteelle tehdään.

- Useimmissa tapauksissa laite on tarpeen uusia kokonaan tai siihen on vaihdettava jokin sallittu kylmäaine. (HCFC-aineita sisältävä laite saa edelleen olla käytössä, mutta vuoto- tai rikkoutumistapauksessa siihen ei voi lisätä kylmäainetta.)

- Kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista käyttäen asiantuntijoiden apua.

- Kannattaa valita mahdollisimman ympäristöystävällinen vaihtoehto. Laitteita uusittaessa hyviä vaihtoehtoja ovat usein nk. luonnolliset kylmäaineet

- Kylmäainetta olemassa olevaan laitteeseen vaihdettaessa sopivin vaihtoehto riippuu mm. laitteen iästä ja käyttötarkoituksesta - neuvoja ja tietoja eri vaihtoehdoista saa alan liikkeistä.

3. Aloita toimenpiteet heti - määräaika 1.1.2015 lähestyy. Lisätietoa vaihtoehdoista saat alan liikkeistä tai Suomen Kylmäyhdistyksestä. Tarkista, että käyttämäsi huoltoliike löytyy Tukesin pätevyysrekisteristä: http://tukes.fi/fi/Rekisterit/kylmalaitteet-rekisterit/

Miten rajoituksiin on varauduttava?

Huoltoa vaativat HCFC-yhdisteitä sisältävät laitteet on joko uusittava ennen vuotta 2015 tai sitten niissä käytettävä kylmäaine on vaihdettava johonkin sallittuun nk. huoltokylmäaineeseen. Kylmäaineen vaihtoon liittyy usein käytännön ongelmia, jotka johtuvat aineen kemiallisista tai fysikaalisista ominaisuuksista. Nämä voivat lisätä vuotoja, heikentää laitteen hyötysuhdetta ja energiatehokkuutta. Pahimmassa tapauksessa laite tai sen osa voi jopa rikkoutua. Siksi kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista käyttäen asiantuntijoiden apua.

Valitse mahdollisimman ympäristöystävällinen vaihtoehto

Kylmäainetta vanhaan laitteistoon vaihdettaessa HCFC-aineet korvataan yleensä otsonikerrosta tuhoamattomilla HFC-aineilla. HCFC-aineiden tapaan nekin ovat kuitenkin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Kylmäainetta vaihdettaessa tärkeää onkin valita mahdollisimman vähäisen lämmitysvaikutuksen (GWP*) omaava vaihtoehto. Erityisesti erittäin korkean lämmitysvaikutuksen (GWP > 2500) omaavia HFC-aineita, kuten R404A ja R507 tulisi korvausinvestoinneissa välttää. HFC-aineita EU-alueella säätelee EU:n F-kaasuasetus ((EY) N:o 842/2006). Sitä ollaan parhaillaan uusimassa ja on todennäköistä, että HFC-aineisiin kohdistuu vastaisuudessa aiempaa enemmän rajoituksia.

Laajasti hyväksyttävänä pyrkimyksenä niin EU:ssa kuin laajemminkin on sellaisten kylmäaineiden käytön edistäminen, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta ja joiden ilmaston lämmityspotentiaali on pieni. Tällaisia ovat esimerkiksi nopeasti suosiotaan kasvattavat nk. luonnolliset kylmäaineet, kuten

- hiilidioksidi, jota käytetään enenevissä määrin mm. elintarvikemyymälöiden kylmäaineena

- ammoniakki, jonka käyttö jo nyt on laajaa esimerkiksi teollisuudessa ja jäähalleissa

- hiilivedyt kuten propaani, johon perustuvat tehdasvalmiin kylmäainepiirin omaavat pienlaitteet (esim. myymälöiden nk. omakoneiset kylmäkalusteet) lisääntyvät nopeasti

Mahdollisista vaihtoehdoista saa tarkempaa tietoa alan yrityksistä ja Suomen Kylmäyhdistyksestä (http://www.skll.fi/yhdistys/www/)

* GWP = Global Warming Potential. Lukuarvo, joka ilmoittaa eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin. Hiilidioksidin GWP = 1.

CO2-raportti

Bookmark and Share






8


22.03.2019
Ympäristöministeriö selvittää kannusteita ja lakimuutoksia kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseksi

21.03.2019
Uusi ohjelma vauhdittamaan vesiensuojelua - 45 miljoonaa vesien tilan parantamiseen

20.03.2019
Valtioneuvosto sitoutuu pienentämään hiilijalanjälkeään viidenneksellä vuoteen 2026 mennessä

19.03.2019
Uhanalaisten lajien määrä kasvaa edelleen: luonnonsuojelun rahoitus on turvattava

18.03.2019
Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen

15.03.2019
Kansallisella ilmansuojeluohjelmalla vuoteen 2030 parannetaan ilmanlaatua ja vähennetään terveyshaittoja

14.03.2019
Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle

13.03.2019
TEM:n virkamiesten energianäkemys viitoittaa kohti hiilineutraalia Suomea

11.03.2019
Soidensuojelun parantamista vaati yli 12 000 ihmistä

07.03.2019
Selvitys: Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä?

06.03.2019
METSO-ohjelman väliarviointi kertoo vapaaehtoisen suojelun onnistumisesta

05.03.2019
EU:n ympäristöministerit keskustelevat tänään pitkän aikavälin ilmastostrategiasta

04.03.2019
Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

01.03.2019
Valtioneuvosto vahvisti päivitetyn kansallisen metsästrategian

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

27.02.2019
Kuntien kestävän kehityksen seurantaa helpotetaan – tarjolla ilmainen seurantatyökalu vuodelle 2019

26.02.2019
HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

25.02.2019
Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen - ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä

22.02.2019
Selvitys: Päästökauppa uudistuu, vaikutukset Suomeen hahmottumassa

Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska