Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


HCFC-kylmäainekielto lähestyy, ohjeita kiinteistöjen omistajille


08.01.2014 17:05

1.1.2015 lukien mitään HCFC-kylmäaineita ei saa enää käyttää kylmälaitteiden huollossa. Suomen ympäristökeskus on lähettänyt asiasta muistutuskirjeen mm. päivittäistavarakaupalle, sairaanhoitopiireille ja suurille kiinteistöyhtiöille.

Otsoniasetuksessa ((EY) N:o 1005/2009) on asetettu aikataulu HCFC-yhdisteistä luopumiselle:

- Uusien aineiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien.

- Vuoden 2014 loppuun asti vanhojen HCFC-laitteiden huollossa on sallittua käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä.
Tällöin on voitava todistaa, että käytetty aine on kierrätettyä tai regeneroitua.

- Vuoden 2014 jälkeen HCFC-yhdisteiden käyttö laitteiden huollossa on kokonaan kielletty.

HCFC-yhdisteet, kuten hyvin yleisesti ilmastointilaitteissakin käytetty R-22-kylmäaine, ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niillä on myös otsonikerrosta tuhoavaa vaikutusta.

Tarkista kiinteistösi kylmälaitteet

Jos et vielä ole varautunut tulevaan kieltoon, toimi seuraavasti:

1. Kartoita kiinteistösi kylmälaitteet - onko HCFC-aineita vielä käytössä?

Merkintä laitteen sisältämästä kylmäaineesta löytyy laitteen yhteydestä tai tiedon saa laitetta huoltavalta huoltoyhtiöltä.

2. Päätä, mitä kullekin laitteelle tehdään.

- Useimmissa tapauksissa laite on tarpeen uusia kokonaan tai siihen on vaihdettava jokin sallittu kylmäaine. (HCFC-aineita sisältävä laite saa edelleen olla käytössä, mutta vuoto- tai rikkoutumistapauksessa siihen ei voi lisätä kylmäainetta.)

- Kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista käyttäen asiantuntijoiden apua.

- Kannattaa valita mahdollisimman ympäristöystävällinen vaihtoehto. Laitteita uusittaessa hyviä vaihtoehtoja ovat usein nk. luonnolliset kylmäaineet

- Kylmäainetta olemassa olevaan laitteeseen vaihdettaessa sopivin vaihtoehto riippuu mm. laitteen iästä ja käyttötarkoituksesta - neuvoja ja tietoja eri vaihtoehdoista saa alan liikkeistä.

3. Aloita toimenpiteet heti - määräaika 1.1.2015 lähestyy. Lisätietoa vaihtoehdoista saat alan liikkeistä tai Suomen Kylmäyhdistyksestä. Tarkista, että käyttämäsi huoltoliike löytyy Tukesin pätevyysrekisteristä: http://tukes.fi/fi/Rekisterit/kylmalaitteet-rekisterit/

Miten rajoituksiin on varauduttava?

Huoltoa vaativat HCFC-yhdisteitä sisältävät laitteet on joko uusittava ennen vuotta 2015 tai sitten niissä käytettävä kylmäaine on vaihdettava johonkin sallittuun nk. huoltokylmäaineeseen. Kylmäaineen vaihtoon liittyy usein käytännön ongelmia, jotka johtuvat aineen kemiallisista tai fysikaalisista ominaisuuksista. Nämä voivat lisätä vuotoja, heikentää laitteen hyötysuhdetta ja energiatehokkuutta. Pahimmassa tapauksessa laite tai sen osa voi jopa rikkoutua. Siksi kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista käyttäen asiantuntijoiden apua.

Valitse mahdollisimman ympäristöystävällinen vaihtoehto

Kylmäainetta vanhaan laitteistoon vaihdettaessa HCFC-aineet korvataan yleensä otsonikerrosta tuhoamattomilla HFC-aineilla. HCFC-aineiden tapaan nekin ovat kuitenkin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Kylmäainetta vaihdettaessa tärkeää onkin valita mahdollisimman vähäisen lämmitysvaikutuksen (GWP*) omaava vaihtoehto. Erityisesti erittäin korkean lämmitysvaikutuksen (GWP > 2500) omaavia HFC-aineita, kuten R404A ja R507 tulisi korvausinvestoinneissa välttää. HFC-aineita EU-alueella säätelee EU:n F-kaasuasetus ((EY) N:o 842/2006). Sitä ollaan parhaillaan uusimassa ja on todennäköistä, että HFC-aineisiin kohdistuu vastaisuudessa aiempaa enemmän rajoituksia.

Laajasti hyväksyttävänä pyrkimyksenä niin EU:ssa kuin laajemminkin on sellaisten kylmäaineiden käytön edistäminen, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta ja joiden ilmaston lämmityspotentiaali on pieni. Tällaisia ovat esimerkiksi nopeasti suosiotaan kasvattavat nk. luonnolliset kylmäaineet, kuten

- hiilidioksidi, jota käytetään enenevissä määrin mm. elintarvikemyymälöiden kylmäaineena

- ammoniakki, jonka käyttö jo nyt on laajaa esimerkiksi teollisuudessa ja jäähalleissa

- hiilivedyt kuten propaani, johon perustuvat tehdasvalmiin kylmäainepiirin omaavat pienlaitteet (esim. myymälöiden nk. omakoneiset kylmäkalusteet) lisääntyvät nopeasti

Mahdollisista vaihtoehdoista saa tarkempaa tietoa alan yrityksistä ja Suomen Kylmäyhdistyksestä (http://www.skll.fi/yhdistys/www/)

* GWP = Global Warming Potential. Lukuarvo, joka ilmoittaa eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin. Hiilidioksidin GWP = 1.

CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

18.06.2018
Peltojen kipsikäsittely mullistaisi Itämeren vesiensuojelun - jopa Saaristomeren kirkastumiselle uutta toivoa

15.06.2018
Aurinkoenergiaa Helsingin kaupungin rakennuksiin

14.06.2018
Espoon Otsolahteen hulevesien laatua parantava biosuodatusrakenne

13.06.2018
Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

11.06.2018
Suomi sai juhlavuosilahjoina yli 8000 hehtaaria uusia suojelualueita

08.06.2018
HSY ja Fortum sopivat maanvuokrauksesta Ämmässuolle rakennettavaaa energiantuotantolaitosta varten

06.06.2018
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

05.06.2018
Suomi kutsuu yrityksiä ja tutkimuslaitoksia kehittämään Ahvenanmaasta puhtaan energiajärjestelmän älykästä testialuetta

04.06.2018
Komissio haluaa rajoittaa kertakäyttömuovien päätymistä meriin ja luontoon

01.06.2018
Hiilipörssi avautuu - uusi alku tuhotuille soille

30.05.2018
Kärkihankerahoituksella parannetaan vesien ja Itämeren tilaa

28.05.2018
Jätteille valmisteilla markkinapaikka

25.05.2018
Kaupungistuminen ja energiantuotannon tekninen kehitys helpottavat Itämeren ympäristötavoitteisiin pääsyä

23.05.2018
Ympäristöministeriöltä 1,85 miljoonaa euroa avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon

21.05.2018
Mikä pysäyttäisi pelloilta valuvat ravinteet? 3 vesiensuojelumenetelmää vertailussa

18.05.2018
Väitös: Linnut käyttävät monimuotoista informaatiota elinympäristön valinnassa

16.05.2018
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tiivistävät yhteistyötä kosteikkolintulajien elinympäristöjen suojelemiseksi

07.05.2018
Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta

03.05.2018
Ilmastoneuvottelut Bonnissa käynnissä - tavoitteena edetä Pariisin sopimuksen säännöissä

30.04.2018
Suomen maatalouden vesiensuojelutoimet mallina EU:n tulevassa maatalouspolitiikassa?

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni