Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 15.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


HCFC-kylmäainekielto lähestyy, ohjeita kiinteistöjen omistajille


08.01.2014 17:05

1.1.2015 lukien mitään HCFC-kylmäaineita ei saa enää käyttää kylmälaitteiden huollossa. Suomen ympäristökeskus on lähettänyt asiasta muistutuskirjeen mm. päivittäistavarakaupalle, sairaanhoitopiireille ja suurille kiinteistöyhtiöille.

Otsoniasetuksessa ((EY) N:o 1005/2009) on asetettu aikataulu HCFC-yhdisteistä luopumiselle:

- Uusien aineiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2010 lähtien.

- Vuoden 2014 loppuun asti vanhojen HCFC-laitteiden huollossa on sallittua käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä.
Tällöin on voitava todistaa, että käytetty aine on kierrätettyä tai regeneroitua.

- Vuoden 2014 jälkeen HCFC-yhdisteiden käyttö laitteiden huollossa on kokonaan kielletty.

HCFC-yhdisteet, kuten hyvin yleisesti ilmastointilaitteissakin käytetty R-22-kylmäaine, ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niillä on myös otsonikerrosta tuhoavaa vaikutusta.

Tarkista kiinteistösi kylmälaitteet

Jos et vielä ole varautunut tulevaan kieltoon, toimi seuraavasti:

1. Kartoita kiinteistösi kylmälaitteet - onko HCFC-aineita vielä käytössä?

Merkintä laitteen sisältämästä kylmäaineesta löytyy laitteen yhteydestä tai tiedon saa laitetta huoltavalta huoltoyhtiöltä.

2. Päätä, mitä kullekin laitteelle tehdään.

- Useimmissa tapauksissa laite on tarpeen uusia kokonaan tai siihen on vaihdettava jokin sallittu kylmäaine. (HCFC-aineita sisältävä laite saa edelleen olla käytössä, mutta vuoto- tai rikkoutumistapauksessa siihen ei voi lisätä kylmäainetta.)

- Kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista käyttäen asiantuntijoiden apua.

- Kannattaa valita mahdollisimman ympäristöystävällinen vaihtoehto. Laitteita uusittaessa hyviä vaihtoehtoja ovat usein nk. luonnolliset kylmäaineet

- Kylmäainetta olemassa olevaan laitteeseen vaihdettaessa sopivin vaihtoehto riippuu mm. laitteen iästä ja käyttötarkoituksesta - neuvoja ja tietoja eri vaihtoehdoista saa alan liikkeistä.

3. Aloita toimenpiteet heti - määräaika 1.1.2015 lähestyy. Lisätietoa vaihtoehdoista saat alan liikkeistä tai Suomen Kylmäyhdistyksestä. Tarkista, että käyttämäsi huoltoliike löytyy Tukesin pätevyysrekisteristä: http://tukes.fi/fi/Rekisterit/kylmalaitteet-rekisterit/

Miten rajoituksiin on varauduttava?

Huoltoa vaativat HCFC-yhdisteitä sisältävät laitteet on joko uusittava ennen vuotta 2015 tai sitten niissä käytettävä kylmäaine on vaihdettava johonkin sallittuun nk. huoltokylmäaineeseen. Kylmäaineen vaihtoon liittyy usein käytännön ongelmia, jotka johtuvat aineen kemiallisista tai fysikaalisista ominaisuuksista. Nämä voivat lisätä vuotoja, heikentää laitteen hyötysuhdetta ja energiatehokkuutta. Pahimmassa tapauksessa laite tai sen osa voi jopa rikkoutua. Siksi kylmäaineen vaihto tai laitteistojen uusiminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista käyttäen asiantuntijoiden apua.

Valitse mahdollisimman ympäristöystävällinen vaihtoehto

Kylmäainetta vanhaan laitteistoon vaihdettaessa HCFC-aineet korvataan yleensä otsonikerrosta tuhoamattomilla HFC-aineilla. HCFC-aineiden tapaan nekin ovat kuitenkin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Kylmäainetta vaihdettaessa tärkeää onkin valita mahdollisimman vähäisen lämmitysvaikutuksen (GWP*) omaava vaihtoehto. Erityisesti erittäin korkean lämmitysvaikutuksen (GWP > 2500) omaavia HFC-aineita, kuten R404A ja R507 tulisi korvausinvestoinneissa välttää. HFC-aineita EU-alueella säätelee EU:n F-kaasuasetus ((EY) N:o 842/2006). Sitä ollaan parhaillaan uusimassa ja on todennäköistä, että HFC-aineisiin kohdistuu vastaisuudessa aiempaa enemmän rajoituksia.

Laajasti hyväksyttävänä pyrkimyksenä niin EU:ssa kuin laajemminkin on sellaisten kylmäaineiden käytön edistäminen, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta ja joiden ilmaston lämmityspotentiaali on pieni. Tällaisia ovat esimerkiksi nopeasti suosiotaan kasvattavat nk. luonnolliset kylmäaineet, kuten

- hiilidioksidi, jota käytetään enenevissä määrin mm. elintarvikemyymälöiden kylmäaineena

- ammoniakki, jonka käyttö jo nyt on laajaa esimerkiksi teollisuudessa ja jäähalleissa

- hiilivedyt kuten propaani, johon perustuvat tehdasvalmiin kylmäainepiirin omaavat pienlaitteet (esim. myymälöiden nk. omakoneiset kylmäkalusteet) lisääntyvät nopeasti

Mahdollisista vaihtoehdoista saa tarkempaa tietoa alan yrityksistä ja Suomen Kylmäyhdistyksestä (http://www.skll.fi/yhdistys/www/)

* GWP = Global Warming Potential. Lukuarvo, joka ilmoittaa eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidiin. Hiilidioksidin GWP = 1.

CO2-raportti

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

15.12.2017
Suomi 100 -luontolahjana jo yli 600 hehtaaria valtion maita

13.12.2017
Jokiluonnon elpyminen edistää ympäristön viihtyvyyttä

11.12.2017
Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt jälleen kasvussa

08.12.2017
Metsän luonnontuotteet liikuttavat, maistuvat ja parantavat

07.12.2017
Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe - tuulivoima noussut viime aikoina

04.12.2017
Espoossa uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt ja pyöräily on yhä suositumpaa

01.12.2017
Tyhjäkäynnistä kestävään käyttöön - suomalaistutkimuksella paras hoito ojitetuille, heikkotuottoisille soille

29.11.2017
Paikallisen ruoan- ja biokaasuntuotannon yhteistyö tehostaa ravinteiden kierrätystä Uudellamaalla

27.11.2017
Yhtenäistä lantatietoa Itämeren alueelle

24.11.2017
Uusiutuvan energian osuus väliaikaisesti lievään laskuun vuonna 2016

23.11.2017
Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa

21.11.2017
IEA Maailman energiakatsauksesta 2017: Sähkö on tulevaisuuden polttoaine

20.11.2017
IEA:n vuosiraportissa huomio energian sähköistymiseen ja Kiinan rooliin

18.11.2017
Pariisin ilmastosopimuksen säännöstön laatiminen eteni Bonnissa

17.11.2017
Kestävää biotaloutta edistävä maaryhmä julkisti tavoitteensa Bonnissa

17.11.2017
Suomi mukana perustamassa Irti hiilestä -liittoumaa Bonnin ilmastokokouksessa

15.11.2017
Neljä aluetta harppaavat kestävän ruoan edelläkävijöiksi

13.11.2017
ERA17-ohjelma päättyy, työ energiaviisaan Suomen rakentamiseksi jatkuu

10.11.2017
Järjestöt Bonnin ilmastokokoukselle: Kurssi käännettävä, ennen kuin on liian myöhäistä

09.11.2017
EU:ssa syntyi sopu päästökauppadirektiivin uudistamisesta

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni