Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.02.2020

Etel-Suomen lni

Gasum laajentaa maakaasun tankkausverkostoa


15.04.2009 11:10

Maakaasun tankkausasema Kouvolassa

Kuva: Gasum Oy

Gasum Oy ja Kesko ovat sopineet maakaasun tankkausaseman rakentamisesta Lahteen K-citymarket Launeen tontille. Gasum aloittaa välittömästi lupaprosessit tankkausasemaa varten. Tankkausaseman on tarkoitus olla käyttövalmiina vuoden 2009 syksyllä.

Tällä hetkellä Suomessa on yksitoista julkista maakaasun tankkausasemaa: Helsingissä Malmilla, Sörnäisissä ja Ruskeasuolla, Kouvolassa, Karhulassa, Tampereella, Haminassa, Espoossa, Lappeenrannassa, Riihimäellä ja Mäntsälässä. Haminan asema on Haminan Energian ja ST1:n operoima, Mäntsälän asema Mäntsälän sähkön ja ST1:n operoima, muut asemat ovat Gasumin. Gasumin uudet asemat Porvooseen ja Helsingin Roihupeltoon valmistuvat ennen Lahden asemaa.

- Gasumin tavoitteena on rakentaa lähivuosina 30 tankkausaseman verkosto. Näistä kolmasosa sijoittuu pääkaupunkiseudulle, muut maakaasuverkoston kaupunkikeskittymiin. Myöhemmin verkostoa on tarkoitus laajentaa valtaväylien varteen, kertoo Gasum Oy:n myyntipäällikkö Jussi Vainikka.

Keskon tonteilta löytyy maakaasun tankkausasema tällä hetkellä Kouvolasta ja Tampereelta.

- Kesko haluaa olla tukemassa ympäristöystävällisempien polttoaineiden käytön leviämistä Suomessa ja auttaa tarjoamaan vastuullisempia kulutusvaihtoehtoja myös tällä osa-alueella, kertoo Keskon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä.

- Maakaasun tankkausasemalle luontainen sijainti kaupunkialueella on vilkkaasti liikennöidyn hypermarketin kupeessa, joten asema sopii Lahdessa hyvin K-citymarket Launeen pysäköintialueelle, Heikkilä jatkaa.

Kaupunkilinja-autot, jäteautot, jakeluautot, taksit, muut yritysautot ja yksityiset henkilöt mukaan lukien Suomessa on tällä hetkellä noin 500 maakaasulla toimivaa ajoneuvoa. Maakaasuauton hankintaan houkuttelee polttoaineen edullinen hinta sekä alhaiset hiilidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt. Autojen polttoaineeksi maakaasu myydään kiloittain, maakaasukilon hinta on 1,05 euroa. Bensiinilitraa vastaavaksi energiaksi laskettuna maakaasu maksaa noin 68 senttiä ekvivalenttilitralta. (Hintatiedot 14.04.2009)

Maakaasuautojen tarjonta Suomessa

Suomessa saatavilla olevia maakaasuajoneuvomerkkejä ovat mm. Volkswagen, Mercedes-Benz, Opel, Fiat ja MAN. Maailmalla liikenteessä on jo yli kymmenen miljoonaa maakaasuajoneuvoa, joista Euroopan teillä ajelee noin 900 000.

- Maakaasutekniikka on toimiva vaihtoehto ajoneuvoihin, ja kuluttajille on tarjolla yhä useampia maakaasua hyödyntäviä automalleja. Kuluttajien kannattaakin rohkeasti kysyä maakaasuvaihtoehtoa autojen maahantuojilta, Gasum Oy:n Jussi Vainikka kannustaa.

Jatkossa Gasumin tavoitteena on tarjota tankkausasemillaan myös biokaasua liikennekäyttöön. Gasum ja Biovakka ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on tuottaa biokaasua siirrettäväksi maakaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Ensimmäistä maakaasuverkoston alueelle rakennettavaa biokaasun tuotantolaitosta suunnitellaan Nastolaan. Maakaasun siirtoverkon avulla puhdistettua biokaasua voidaan hyödyntää liikenteen polttoaineena kaikilla kaasuverkoston alueella olevilla tankkausasemilla. Ajoneuvojen polttoaineena biokaasu ja maakaasu vastaavat toisiaan.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska