Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 09.07.2020

It-Suomen lni

Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt ennallaan, metsien nieluvaikutus kasvanut


25.09.2008 15:15

Etelä-Savon kasvihuonekaasutase vuodelta 2005 on valmistunut. Taseen mukaan Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat pysytelleet hyvin samansuuruisina vuodesta 2000 vuoteen 2005.

Maakunnan puuston nieluvaikutus on puolestaan kasvanut huomattavasti. Vuonna 2005 Etelä-Savon metsät pystyivät nielemään kolminkertaisesti syntyneet kasvihuonekaasupäästöt. Nielujen kasvu johtui hakkuumäärien pienentymisestä, metsän ikärakenteen nuorentumisesta ja kasvukauden pidentymisestä.

Mikäli metsien hakkuut kasvavat tulevina vuosina kansallisen metsäohjelman ennustamaa tahtia ja päästöjen määrä pysyy samana, jää metsien nieluvaikutus päästöjen jälkeen vain hieman positiiviseksi. On huomattava, että kasvihuonekaasutaseen tulos on suuntaa antava, koska hakkuumäärien muutosten lisäksi esimerkiksi vuosittaiset säätilan vaihtelut vaikuttavat energiantuotantoon ja sitä kautta päästöihin.

Kasvihuonekaasutaseen on laatinut ympäristöinsinööri Leena Mäkelä ja sen ovat rahoittaneet Etelä-Savon ympäristökeskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Taseen tietoja voidaan hyödyntää erilaisissa maakunnallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Kasvihuonekaasutase on julkaistu Etelä-Savon ympäristökeskuksen Raportteja –sarjassa.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu sekä energiantuotannon että -kulutuksen mukaan. Lisäksi tässä selvityksessä on laskettu maankäytön (metsät, suot ja vesistöt) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut. Nämä on laskettu kirjallisuudesta löytyvien keskimääräisten arvojen perusteella.

Tuotantoperusteiset päästöt

Tuotantoperusteiset päästöt ovat nousseet viidessä vuodessa hieman. Tuotantoperusteisia päästöjä ovat teollisuuden energiantuotannon, rakennusten erillislämmityksen, teollisuusprosessien, maatalouden, kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt. Tuotantoperusteisiin päästöihin ei sisälly sähköntuonnin päästöjä. Vuosi 2000 oli melko lämmin, joten sähkön- ja lämmöntuotantoon kului tuolloin normaalia vähemmän energiaa. Liikenteen päästöjen lisääntyminen johtuu ajoneuvomäärän kasvusta ja sitä kautta lisääntyneistä ajokilometreistä.

Tuotantoperusteisia päästöjä oli vuonna 2000 noin 7,1 tonnia ja vuonna 2005 noin 7,2 tonnia asukasta kohti. Tuotantoperusteiset päästöt olivat vuonna 2000 noin 1 175 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja vuonna 2005 noin 1 161 500 tonnia.

Kulutusperusteiset päästöt

Kulutusperusteiset päästöt, joihin lasketaan tuotantoperusteiset päästöt ja alueelle tuotavan sähkön tuotannossa syntyneet päästöt, ovat puolestaan hiukan laskeneet. Teollisuuden energiantuotannon päästöjen lasku johtuu osaltaan siitä, että osa laitoksista on siirtynyt sähkön- ja lämmöntuotannon laitoksiin. Kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöjen pieneneminen johtuu puolestaan kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähenemisestä.

Kulutusperusteisia päästöjä oli vuonna 2000 noin 7,6 tonnia ja vuonna 2005 noin 7,5 tonnia asukasta kohti. Vuonna 2000 kulutusperusteisten päästöt olivat noin 1 262 800 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja vuonna 2005 noin 1 208 500 tonnia.

Euroopan Unionin jäsenmaissa kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2004 keskimäärin 10,6 tonnia asukasta kohti. Suomessa vuonna 2005 päästöjä oli noin 13,2 tonnia. Vuonna 2004 Pohjois-Karjalassa päästöjä oli 9,2 tonnia ja esimerkiksi Lahdessa 12,3 tonnia asukasta kohti.

Puuston nielujen määrä vaihtelee vuosittain
Vuonna 2005 Etelä-Savon metsät nielivät lähes kolminkertaisesti maakunnassa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt. Vuosien 2000-2005 välisenä aikana nielujen määrä on vaihdellut vuosittain runsaastikin.Vuonna 2000 Etelä-Savon puuston nieluvaikutus oli noin 362 000 tonnia CO2 -ekv. ja vuonna 2005 nieluvaikutus oli 3 200 000 tonnia CO2 -ekv.

Nielujen määrään vaikuttavat voimakkaasti hakkuumäärät sekä puuston sen hetkinen ikä. Mikäli metsiemme hakkuita lisättäisiin esimerkiksi suunnitellut 1,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, puuston nieluvaikutus olisi enää noin 81 000 tonnia CO2 -ekv.

Taseen laskentaperusteet

Mallin laskennassa on noudatettu IPCC:n (Intergovernmental Panel of Climate Change) metodiikkaa ja Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Päästöt on laskettu Kuntaliiton toimittamalla kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli Kasvenerin avulla.

Vuosi 2005 on valittu tarkasteluvuodeksi Kasvener-ohjelman laskuteknisistä syistä ja siksi, että useat lähtöarvot ovat saatavilla ko. vuodelta. Kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli) aiheuttamat päästöt on laskettu erikseen seuraaville sektoreille; sähkö- ja kaukolämmöntuotanto, jossa on eritelty kaukolämpövoimalaitokset, erilliset lämpökeskukset, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitos sekä huippuvoimalaitos, teollisuuden oma energiantuotanto, kuntaan ostettu sähkö, rakennusten erillislämmitys, liikenne, teollisuusprosessit, karjatalous, maanviljely, jäteveden puhdistus ja kaatopaikat. Kioton sopimuksessa olevia kolmea uutta kasvihuonekaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) malli ei sisällä.

Lisäksi on tarkasteltu polttoaineiden käytöstä aiheutuvien hiilimonoksidi- ja typenoksidipäästöjä eli ns. välillisiä kasvihuonekaasuja. Tässä työssä ei ole huomioitu tuotteisiin ja palveluihin liittyvää välillistä energiankulutusta eikä tästä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska