Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.03.2021

Ilmastouutisia

Eri toimialojen vähähiilisyyssuunnitelmissa huomioitava oikeudenmukainen siirtymä paremmin


11.02.2021 14:20

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina 8.2 keskustelemaan toimialojen laatimista vähähiilisyyden tiekartoista. Keskustelussa nousi esiin tarve huomioida oikeudenmukainen siirtymä kokonaisvaltaisemmin sekä päivittää ja sovittaa yhteen toimialojen suunnitelmia.

Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut itselleen tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartat valmistuivat pääosin viime kesänä, ja niissä on tunnistettu useita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.

”On tärkeää, että Suomen teollisuus ja muut toimialat ovat aktiivisesti mukana rakentamassa hiilineutraalia Suomea. Tiekartat ovat keskeinen työkalu ilmastopolitiikan tehostamiseen ja talouden jälleenrakennukseen koronakriisin jälkeen”, sanoi pyöreän pöydän puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin.

VTT:n analyysin mukaan tiekarttatyö on auttanut paitsi hahmottamaan päästövähennysmahdollisuuksia myös sitouttanut toimialoja yhteisen tavoitteen taakse. Tiekarttoja on kuitenkin vaikea vertailla, koska niiden lähtökohdat, tavoitteet ja lähestymistavat ovat kovin erilaisia. Oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmia tiekartoissa ei ole juuri käsitelty.

”Tiekartoissa on keskitytty lähinnä teknisiin keinoihin ja sivuttu innovaatioita, tutkimusta ja kehitystä, jotka ovat toki kaikki erittäin tärkeitä ulottuvuuksia. Työtä kannattaisi kuitenkin jatkossa laajentaa siten, että kansalaiset, työntekijät, järjestöt ja muut tahot kokisivat tulleensa kuulluksi ja oikeudenmukainen siirtymä tulisi huomioitua”, totesi VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen.

”Jotta siirtymä vähähiiliseen talouteen ylipäänsä onnistuu, sen on oltava oikeudenmukainen. Työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja hankkia uusia taitoja on parannettava. Sosiaaliturvan on tuettava oikeudenmukaista siirtymää, ja ihmisten toimeentulosta ja tulevaisuudenuskosta on huolehdittava”, painotti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Keskustelussa todettiinkin, että tiekarttatyö jatkuu usealla taholla. Pyöreä pöytä korosti, että toimialojen jatkotyössä on tarve tarkastella systemaattisemmin paitsi sosiaalisia ulottuvuuksia myös ilmastotoimien vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä olisi myös syytä tarkastella poikkileikkaavasti, läpi eri toimialojen.

Suomella mahdollisuus kasvattaa hiilikädenjälkeään tarjoamalla ratkaisuja myös kansainvälisesti

Pyöreässä pöydässä todettiin, että Suomessa tehty toimialojen vähähiilitiekarttatyö on kansainvälisestikin uraa uurtavaa. Keskustelussa nousi esiin myös Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi maailmalla kasvattamalla hiilikädenjälkeään.

”Meillä on maailmanluokan osaamista vaikkapa älykkäissä energiajärjestelmissä, fossiilittomissa teollisuusprosesseissa tai energiapihissä rakentamisessa”, painotti Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio.

Pyöreä pöytä korosti myös tarvetta nivoa tiekartat ja suomalaisten ratkaisujen vientipotentiaali tiiviisti osaksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja EU:n ja maailman koronaelvytystä.

Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Tiekarttoihin liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #tiekartat

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska