Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 26.06.2019

Ilmastouutisia

Energiatehokkuus ja ravinnepäästöjen vähentäminen painopisteinä HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämisessä


16.04.2018 08:15

Typpikuormitus mereen oli 8,6 prosenttia edellistä vuotta suurempi, kun taas fosforikuormitus laski 32 tonnista 31 tonniin.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n sarjassaan seitsemäs pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistusraportti tarjoaa tietoa Suomen kahden suurimman jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistustehokkuudesta vuonna 2017. Se tarjoaa myös kattavan kuvan uusimmista jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeista pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla sijaitsevissa HSY:n jätevedenpuhdistamoissa. Pääpaino puhdistusprosessin kehittämisessä on ravinteiden poiston tehostamisessa ja ravinteiden talteenotossa. Fosforin talteenottoa eli RAVITA-prosessia pilotoitiin ympäristöministeriön RAKI-rahoituksella ja edelleen jatkuva hanke sai vuonna 2017 hallituksen kärkihanke-statuksen.

Puhdistamoiden energiankulutuksen seurantaa kehitettiin energiatuotannon tehostamisen lisäksi. Vuonna 2017 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon sähköenergian tuotanto oli laitoksen historian suurinta ja puhdistamo onkin 90-prosenttisesti omavarainen 36 gigawattitunnin tuotannollaan. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2017. Gasum Oy jalostaa Suomenojalla tuotetusta biokaasusta liikennepolttoainetta.

Puhdistamoiden fosforikuormitus laski mutta typpikuormitus nousi sateisesta loppuvuodesta johtuen

Puhdistamoiden yhteistulokset kuitenkin alittivat lupamääräykset sekä niitä tiukemman ja vaikutuksiltaan ohjaavamman HSY:n hallituksen asettaman toiminnallisen tavoitetason ravinteiden poistolle. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu tulovirtaama oli vuonna 2017 noin 146 miljoonaa kuutiometriä. Virtaama kasvoi 7 prosenttia viime syksyn poikkeuksellisen runsaiden sateiden vuoksi.

Ravinnekuormitus puhdistamoilta mereen oli 1 115 tonnia typpeä ja 31 tonnia fosforia. Typpikuormitus mereen oli 8,6 prosenttia edellistä vuotta suurempi, kun taas fosforikuormitus laski 32 tonnista 31 tonniin. Typpikuormituksen kasvu oli kuitenkin maltillinen, kun huomioidaan poikkeuksellisen kylmät ja runsaat sateet loka-joulukuussa, jotka vaikuttivat biologiseen typenpoistoon.

Viikinmäen puhdistamo täytti kaikki ympäristöluvan määräykset. Syksyn runsaat sateet aiheuttivat loppuvuodesta Suomenojan puhdistamolla vähäisen lupamääräysten ylityksen biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut puhdistetun jäteveden puhtauteen, sen pitoisuudet olivat selkeästi alle lupamääräysrajan. Jätevettä käsiteltiin syksyllä Suomenojalla yli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska