Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 16.06.2019

Blogi

Teija Lahti-Nuuttila:

Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän


08.01.2016 09:00

Maapallon lämpenemistä ei voi pysäyttää vain energian tuotantoa kehittämällä. Tarvitaan uusia tapoja, joilla energiankäyttöä voidaan vähentää elintasosta tinkimättä.

Keskittyminen puhtaamman energian tuotantoon on vain yksi puoli taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Yksin sen varaan ei voi rakentaa. Päästöjä on vähennettävä myös kuluttamalla vähemmän energiaa. Se on itse asiassa tärkein tapa, jolla voimme pitää ilmaston globaalin lämpenemisen alle 2 celsiusasteen. (Ks. World Energy Outlook 2014)

Hyvä uutinen on, että energiankulutuksen väheneminen ei välttämättä tarkoita elintason laskua. Vähemmällä energialla voidaan nimittäin saada aikaan enemmän. Energiatehokkuuteen liittyvät liiketoiminnot ovat kasvussa ja nousseet myös sijoittajien kiinnostuksen kohteiksi.

Energiatehokkaita ratkaisuja löytyy kaikille tasoille, joilla energiaa kulutetaan. Ratkaisut eivät vaadi suuria investointeja, ne maksavat itsensä nopeasti takaisin ja voivat parhaimmillaan tuoda merkittävät säästöt, jotka lisäävät kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Esimerkiksi Suomessa kehitetyillä taajuusmuuttajilla voidaan tehostaa energian käyttöä pumppauksissa ja muissa sähkökäytöissä 30-50%.

Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös ihmisten arjessa. EU:ssa rakennusten osuus energian kulutuksesta on 40% ja hiilidioksidipäästöistä 36%. Asuntojen ilmanvaihtoa ja valaistusta kehittämällä energiankulutusta voidaan vähentää merkittävästi. Esimerkiksi led-valaistukseen siirtymällä voidaan vähentää sähkönkulutusta 10-30 prosenttia. Suomessa on innovatiivisia LED-ratkaisuja kehittäviä yrityksiä kuten Oulussa toimiva Valopaa Oy, joille tämä avaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ks. uutinen Älykkäästi ohjatusta valaistuksesta Suomelle bisnestä

Älykkäiden sähköverkkojen ja -mittareiden myötä kuluttajat voivat seurata omaa energiankulutustaan, oppia säästämään sähköä ja samalla alentaa omia energiakustannuksiaan. Teollista internetiä hyödyntävät digitaaliset sovellukset ja mobiiliteknologia tuovat energiatehokkaat ratkaisut jokaisen kuluttajan saavutettaville. Arvioiden mukaan uusilla käyttötottumuksilla sekä sähkön ja veden kulutusta seuraamalla lämpöenergiaa voidaan säästää 5-20 prosenttia.

Toinen kuluttajia lähellä oleva tapa toimia energiatehokkaasti on omaksua palveluita, joiden avulla energiankulutus vähenee. Tällaisia ovat mm. erilaiset liikkumista helpottavat palvelut, jotka vähentävät auton omistamisen tarvetta. Kuluttajille kohdistuvat cleantech-palvelut ovat kasvava uusi liiketoiminta-alue: Cleantech takes over consumer markets

Energiatehokkaat ratkaisut eivät synny itsestään. Suomessa on jo vuosia suunnattu merkittävä osa julkisesta innovaatiorahoituksesta energiatehokkaiden ratkaisujen tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 2014 Tekesin yrityksille ja tutkimuslaitoksille kohdistuvasta rahoituksesta neljännes kohdistui energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Tekesissä on myös toteutettu rahoitusohjelmia, jotka ovat keskittyneet energia- ja resurssitehokkuuteen (esimerkiksi Groove ja Green Growth -ohjelmat).

Tärkeää on muistaa, että kyse ei ole vain uusien teknologioiden vaan myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja palveluiden kehittämisestä. Suomessa on kehitetty palvelukonsepteja, joiden avulla on pilottihankkeissa voitu vähentää jätteenkuljetuksen energiakustannuksia jopa 50 prosenttia, esim. Kaikuluotain roskiksessa säästää luontoa ja rahaa , ja kuukausisopimukseen perustuvia energiatehokkuuden kehittämispalveluita, joissa asiakas alkaa saada säästöjä heti sopimuksen alettua, ks.esim. LeaseGreen.

Suomi sijaitsee lähes kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Puolet vuodesta meillä on pimeää ja kylmää, ja niiden karkottamiseen tarvitsemme energiaa. Me Suomessa emme siis saaneet kovin hyviä kortteja käteemme, jos asiaa tarkastelee energiatarpeen näkökulmasta. Olemme kuitenkin pyrkineet kompensoimaan tätä puutetta omaksumalla fiksumpia tapoja toimia. Uskon, että monella tapaa olemme myös onnistuneet tässä ja että hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on vielä paljon lisää!


Teija Lahti-Nuuttila, johtaja, Tekes, kestävä talous

Kirjoitus on julkaistu Tekesin sivuilla 26.11.2015
Kuva: Tekes

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska