Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


EU:ssa sopu maankäyttösektorin (LULUCF) sisällyttämisestä 2030-ilmastotavoitteisiin


19.12.2017 08:15

EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät kolmikantaneuvotteluissaan alustavaan sopuun EU:n LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja metsien ja maankäytöstä aiheutuvat päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevassa asetuksessa merkittävin neuvottelukysymys koski metsien laskentaa. Päätöksen mukaan kukin jäsenmaa asettaa itse sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021-2025 ja 2026-2030. Vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

"Olen tyytyväinen, että asetus huomioi nyt metsien tulevan kehityksen, ikäluokkarakenteen ja muut ominaisuudet. Perusajatuksemme hyvästä ja tasapainoisesta metsien ja hiilinielujen hoidosta kiteytyy siihen, mitä päätökseen on kirjattu", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

"Asetus on Pariisin sopimuksen mukainen. Sen reunaehdot ovat nyt sellaiset, että Suomi on myös tulevaisuudessa hyvä paikka investoida kestävään metsä- ja biotalouteen", Tiilikainen jatkaa.

Metsistä saatavaa laskennallista nieluhyötyä rajoitetaan tiukasti perusvuoden päästöihin sidotulla kattoluvulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei metsänielua voida hyödyntää täysimääräisesti muista maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen. Suomi sai hyvin metsäisenä maana kuitenkin erillisjouston (enintään 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia), jonka avulla se voi tarvittaessa kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä.

Maankäyttösektorilla on erittäin suuri merkitys Suomen päästö- ja nielutaseille, sillä nielut vastaavat suuruudeltaan noin 20-50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä.

LULUCF-asetus muodostaa yhdessä päästökauppadirektiivin ja yhä valmisteilla olevan taakanjakoasetuksen kanssa kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta ja joka ohjaa EU:n ilmastopolitiikkaa vuosina 2021-2030. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään kokonaisuudessaan 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Päästövähennysvelvoitteiden taakanjaosta ei vielä sopua

Keskiviikkona 13.12. alkanut taakanjakoasetuksen kolmikantaneuvottelu venyi pitkälle torstaiaamuun, mutta sopua ei saavutettu asetuksen kaikista yksityiskohdista. Keskeiseksi kompastuskiveksi muodostui vuosittaisen päästövähennyspolun kiristäminen. Neuvottelut jatkuvat Bulgarian puheenjohtajakaudella vuodenvaihteen jälkeen.

"On valitettavaa, että neuvottelut eivät nyt edenneet maaliin asti, mutta uskon vakaasti, että yhteisymmärrys syntyy alkuvuodesta. Taakanjakoasetus on erittäin tärkeä EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi", Tiilikainen sanoo.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni