Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 09.07.2020

It-Suomen lni

Biohajoavasta jätteestä puolet päätyy kaatopaikalle Itä-Suomessa


08.07.2009 11:59

Vuonna 2006 Itä-Suomen alueelta kerättiin biohajoavaa jätettä yhteensä 213 000 tonnia. Kerätystä määrästä 51 % sijoitettiin kaatopaikoille. Toinen puoli hyödynnettiin materiaalina, joko kompostoimalla biojäte tai kierrättämällä paperia ja kartonkia. Pieni osa biohajoavasta jätteestä hyödynnettiin energiana.

Tiedot ilmenevät Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ympäristökeskusten teettämästä Itä-Suomen jätehuollon nykytilaa käsittelevästä raportista. Raportissa on myös tarkasteltu erilliskeräysvelvoitteita ja hyötyjätepisteiden palvelutasoa Itä-Suomessa.

Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan sellaista jätettä, joka voidaan biolo­gisesti hajottaa. Biohajoavaa jätettä ovat biojätteen lisäksi esimerkiksi puu-, paperi-, kartonki- ja rasvajäte. Kaatopaikoille sijoitettuna biohajoava jäte tuottaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Itä-Suomessa biohajoavan jätteen hyödyntäminen perustuu jätteiden syntypaikalla tapahtuvaan lajitteluun ja jätteen erilliskeräilyyn.

Etelä-Savossa muodostui biohajoavia jätteitä noin 52 000 tonnia, joista 28 000 tonnia erilliskerättiin. Paperin osuus oli noin 12 000 tonnia. Lähes puolet syntyvästä biohajoavasta jätteestä hyödynnettiin materiaalina, joko kompostoimalla biojäte tai kierrättämällä keräyskuitu (paperi ja kartonki). Pieni osa jätteestä hyödynnettiin energiana ja loput sijoitettiin kaatopaikalle

Biohajoavaa jätettä syntyi Pohjois-Karjalassa noin 53 000 tonnia, josta 23 000 tonnia erilliskerättiin jatkokäsittelyä varten. Erilliskerätystä jätteestä oli noin 16 % biojätettä ja noin 25 % keräyskuitua (paperia ja kartonkia). Biohajoavasta jätteestä noin 40 % hyödynnettiin materiaalina ja loput sijoitettiin kaatopaikalle. Energiana hyödynnettävän jätteen osuus oli alle 2 %.

Pohjois-Savossa muodostui noin 109 000 tonnia biohajoavaa jätettä, josta 56 000 tonnia erilliskerättiin. Paperijätteen osuus oli 18 000 tonnia. Puolet orgaanisesta jätteestä päätyi kaatopaikalle, neljäsosa hyödynnettiin materiaalina tai energiana ja pieni osa muulla tavoin. Esikäsitellyt jätemäärät ovat Pohjois-Savossa melko pieniä, lähinnä tehdään jätteen hyödynnykseen tähtäävää kompostointia. Kierrätyspolttoaineen valmistusta ja orgaanisen jätteen muuta esikäsittelyä on vähän.

Biohajoavien jätteiden saamiseksi pois kaatopaikoilta tarvitaan lisää käsittelykapasiteettia. Vaihtoehtoina ovat biokaasu- ja kompostointilaitokset sekä energiana hyödyntäminen. Uudet laitosinvestoinnit ja käsittelystä syntyvän lopputuotteen käyttö voivat vaatia laaja-alaista yhteistyötä Itä-Suomessa. Valtakunnallisen biojätestrategian tavoitteen ja EU:n kaatopaikkadirektiivin velvoitteen mukaan vuonna 2016 kaatopaikoille saa sijoittaa biohajoavaa yhdyskuntajätettä enintään 25 % syntyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä. Aikaa toimenpiteille on siten vain noin 6 vuotta.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska