Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 13.07.2020

Ilmastouutisia

Öljyonnettomuuden sattuessa arktisella alueella suurimpina kärsijöinä olisivat jääkarhut ja merilinnut


31.05.2019 08:30

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa. Arkistokuva.

Kuva: NOAA

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.

Arktinen öljyonnettomuus on globaali huoli. Kun ilmastonmuutos pidentää pohjoisen jäätöntä kautta,alueen meriliikenne lisääntyy väistämättä. Alueella ei ole toistaiseksi sattunut suurta öljyvuotoa, mutta koska sellaisen todennäköisyys kasvaa laivaliikenteen lisääntyessä, myös seurauksiin tulee varautua.

– Öljyonnettomuuden seurauksien ymmärtäminen voi hyödyttää arktisen luonnon suojelua silloin kun esimerkiksi ajallisesti ja alueellisesti vaihteleva öljyvuodon aiheuttama riski voidaan huomioida laivareittien valinnassa, sanoo väitöskirjatutkija Maisa Nevalainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tämä vaatii kuitenkin kattavaa tietoa öljyvuodon vaikutuksista arktiselle ekosysteemille. Toistaiseksi tieto on ollut hajanaista ja riittämätöntä kattavaan riskianalyysiin.

Nevalainen osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee merkittävästi riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista. Myös jään määrä vuotokohdan läheisyydessä vaikuttaa eliöstölle kohdistuvaan riskiin, koska se vaikuttaa sekä öljyn leviämiseen että lajien levinneisyyteen. Lajien levinneisyys suhteessa laivareittien sijaintiin vaikuttaa erityisesti siihen kuinka suuri osa populaatioista mahdollisesti altistuu öljylle.

Akuutilla aikavälillä vaarallisin onnettomuus vaikuttaa olevan keskitiheän öljyn vuotaminen jääpeitteen ollessa kohtalaisen pieni. Turvallisimman laivareitin määrittäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska eri reitit ja onnettomuusskenaariot aiheuttavat erilaisen riskin eri lajeille. Nevalaisen tutkimustulosten perusteella voidaan verrata merinisäkkäisiin kohdistuvaa, ajallisesti ja alueellisesti vaihtelevaa riskiä tapaustutkimusalueella Karanmerellä.

Epävarmuuksia tulee tutkia ja kartoittaa päätöksenteon tueksi


Nevalaisen tutkimus tuottaa uutta tietoa öljyonnettomuuksien aiheuttamista riskeistä arktiselle eliöstölle ja on askel kohti öljyvuotojen ympäristövaikutusten kokonaisvaltaista hahmottamista.

Aiheeseen liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta, ja Nevalainen sekä tunnistaa näiden epävarmuuksien lähteitä että ehdottaa erilaisia keinoja tiedonkeruun tehostamiseksi ja riskinhallinnan parantamiseksi. Lisäksi Nevalainen tunnistaa tarpeen arvonmääritysmenetelmälle, joka voi auttaa päätöksentekijöitä vertaamaan ja arvottamaan eri lajeihin kohdistuvaa riskiä ja tekemään perusteltuja päätöksiä epävarmoissa olosuhteissa.

– Tulevaisuudessa lisätietoa tarvitaan erityisesti öljyn pidemmän aikavälin ympäristövaikutuksista sekä öljyn säilymisestä luonnossa kylmissä olosuhteissa, Nevalainen toteaa.

Helsingin yliopisto/CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska